Klubirakennuksen piirsi helsinkiläinen arkkitehti Sven Kuhlefeldt. Klubihuoneiston vihkiäiset pidettiin 24.3.1927. Rakennusta, sen tilavia ja sopusuhtaisia huoneita sekä sisustusta pidettiin erittäin onnistuneina. Siitä tulikin menestys. Sen maine verrattoman hienona ja viihtyisänä klubihuoneistona levisi pian yli maan.

Klubin toiminta oli aina 1960-luvulle asti hyvin vilkasta ja aktiivista. Vuosien mittaan elämäntavat olivat kuitenkin vähitellen muuttuneet. Uusi, paljon rajumpi elämän rytmi ei sallinut ihmisten viettää kiireettömiä klubi-iltoja biljardin ja skruuvipelin leppoisissa merkeissä. Monen ihmisen vapaa-ajan olivat ryöstäneet kodin ja klubin ulkopuolella tapahtuvat aktiviteetit.

Kotkan Klubin käyttö väheni 1970-luvun alussa hälyttävästi ja se johti väistämättä toiminnan tappiollisuuteen. Samojen kannattavuusongelmien kanssa kamppaili Kotkassa toinenkin yhteisö, nimittäin v. 1923 perustettu Kotkan Suomalainen Kerho r.y. Käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin aivan realistisesti, että näin ei voisi tilanne jatkua.

Kotkan Klubin vuosikokouksessa 29.3.1976 puheenjohtaja G. Björkenheim selosti kokoukselle hallituksen käymiä neuvotteluja Kerhon ja Klubin yhdistämisestä. Käydyissä neuvotteluissa oli todettu, että taloudelliset syyt puhuivat yhtymisen puolesta. Yhtymistä vastaan ei myös ollut mitään asiallisia syitä. Luonnollisena tuloksena yhdistykset päättivät yhdistää jäsenistönsä ja voimavaransa.

Samana vuonna pidetyissä kokouksissa uuden yhdistyneen yhdistyksen nimeksi valittiin Kotkan Klubi r.y. Suoritettu sääntöuudistus mahdollisti myös mm. naishenkilönkin liittymisen Klubin jäseneksi. Vuonna 1979 sitten hyväksyttiin ensimmäiset naisjäsenet.

Kotkan Klubin toiminta on yhdistymisen jälkeen jatkunut enempi tai vähempi vakaasti ja perinteitä kunnioittaen uudelle vuosituhannelle.